tiistai 7. syyskuuta 2010

Jotain, jossain, joskus......


Onpa ollut taasen aika tapahtumarikasta... Koira pappoja paikkailtu ja näyttelyssäkin ehditty käymään... Viime viikon maanantaina sain oikeen piristysruiskeen kun kävi aika odottamaton vieras... hih... Käsitöistä pyydettiin kuvia, mut voin täällä paljastaa vaan yhden ja sekin keskeneräinen... joulua odotellessa.... Oskukin osaa jo istua, ni ei tarvii niitten enää tyksissä ihmetellä sitäkään, jos vaikka saatais olla lääkäreiltä oskun kanssa rauhassa... Tosin äiti on vielä niin ilkeä, et laittaa tyynyjä ympärille, jottei satu kun kippaa, mut niitä on kiva syödä.... Santra menee torstaina korvalääkäriin, kun ei kuule kunnolla... joko siihen saadaan apua, tai sitten ei... Keskiviikkona illalla saan nauttia hyvien ystävien seurasta... toista se on aamulla kun no joudun oikeuslaitoksen istuntoon toivoen että oikeus tapahtuisi... Kaiken kukkuraksi itse sitten sairastuin tottakai oikein kunnolla... Lääkärin tyly tuomio oli pikkasen järkytys... Keuhkokuume ja poskiontelon tulehdus ja antibiootteja mitkä kaatais vamana norsunkin... ja ne hiton tabletit on niin isoja, et meinaa ihan väkisinkin tukehtua niihin.... Nyt alkaa olla parempi olo ja jaksaakin jo jotain... Onneks mulla on niin ihania lapsia että auttavat mua, jos pyydän... Mehuja oon keitelly paljon, jotta sit taasen saadaan talvella jotain hyvää mehua, eikä niitä kaupan väriaine pommeja tarvii juoda.... Sain tuossa kanssa pinon valokuvia... Omiani olivat, mut olleet lainassa skannattavana... ja tuli muitakin säilytykseen... kipeetä teki kattella, kyyneleet valuen, välillä hymyillen, välillä nauraen katselin ja muistelin mennyttä... Niitä ihania ihmisiä, jotka joskus ovat olleet elämässäni, mutta nyt maan alla... ja monta koiraakin siellä oli, mitkä sai aikaan hymyn huulille... Nyt on suuntana tulevaisuus... ehkäpä opiskelua tai jotain, en vielä tiedä... mut valheet ja kieroilu saa mun puolestani olla... kun ei kerran osata enää mulle edes totta puhua, niin mikäpä siinä... osaan minäkin leikkiä sitä leikkiä... mut nyt viettämään tyttöjen kanssa laatu aikaa, kun oskukin nukkuu... meillä on onneksi elämä.. monella ei ole....

1 kommentti:

  1. Jee, käsitöitä!
    Noita kelta-vihreitä lääkkeitä en taidakaan tuntea, mutta onko noi toiset V-Pen megaa?

    VastaaPoista