Tää matka on pitkä ja ihan pirun kivinen näemmä. Tulevaisuuteen en enää luota, vaikka taistelen neidin rinnalla ihan viimeiseen saakka että tää pirulainen saadaan selätettyä kaikkia ennustuksia vasstaan. Mielessä miljoona kysymystä, mihin en koskaan saa vastausta. Miten taas tää on mahdollista. Miksi meille. Miksi miksi miksi. Elämän on pitäny alkaa jo kahteen kertaan ja aina se saakelin kohtalo on päättänyt toisin. Tällä hetkellä potkin pirua persuksille ja kun kohtalon näen niin kuristan sen. On tälle matkalle kuitenkin yksi suuri ero ja siitä olen enemmän kun kiitollinen, mutta tekisin ihan oikeesti vaikka sen pirun kanssa sopimuksen jos vaan saan neidin parannettua. Paljon on onneksi ihmisiä, jotka elää tätä helvettiä meidän mukana. Mutta edelleen mietin että MIKSI???
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti