Ilkeyttä vai tahatonta

Tänään juhlittiin poikien synttäreitä. Mutta mutta moni jäi tulematta ja monikaan ei edes vaivautunut ilmoittamaan ettei tule. No jäi tarjottavia yli varsin paljon siitä mihin oli varauduttu ja kun ei raha kasva muutenkaan puissa niin sillekin rahalle olisi ollut kyllä muuta käyttöä. Tuntuu vuosi toisensa jälkeen enemmän ja enemmän siltä ettei mun lapset ole kenellekään muulle tärkeitä kun mulle. No mä nyt oon niin paha ja kamala ihminen että lapsetkin kärsii... Elämä on vai miten se menikään.. Kun vaan vois olla välittämättä mutten voi kun näen miten se lapsiin sattuu...