Kiinanmuuri

On vaikeaa kertoa mitä tunteita ihminen voi tuntea... Päivän mittaan voidaan mennä ihan ääripäihin tunne skaalalla... Epätoivoa tulevaisuudesta ja sen älkeen suurta riemua että kuitenkin ollaan nyt tässä... Välillä tuntuu ettei vaan jaksa ja kun pieni joku positiivinen juttu tai asia tulee eteen, niin sen jälkeen on virtaa vaikka kuinka... 
Oon monta kertaa ajatelut että miten mä oon jaksanu kaiken läpi... Mut ennenmmin pitäis ajatella että millä toi neiti on pystynyt taistelemaan kaiken sen läpimitä ollaan koettu yhdessä, sekä myös neiti ihan yksin... Neiti yks päivä sano et tää kaikki on kuin kiinanmuuri oltais kävelty päästä päähän ja että hän on onnellinen että olen ollut koko matkan hänen mukanaan... Voiko kukaan haluta kauniinpia sanoja? Tosin mä olisin voinu haluta kuulla ne ilman tätä kaikkea paskaa mikä liittyy sanaan syöpä... Kaikkein tärkeintä on nyt tämä päivä ja just tässä... just nyt on kaikki hyvin...